Keittiöstä kuuluu jotakin. Kurkistan varovasti ovelta: kaksi metsähiirtä askartelee innokkaasti pöydälle jääneen leivän kimpussa. Eihän näky varsinainen yllätys ole: ensi lumen saapuessa hiiret tulevat sisälle taloon.

Vanhan talon kanssa puuhastellessa huomaa, kuinka käsityökalut ovat usein ylivertaisia uusiin keksintöihin verrattuna. Kirves, veistotaltta, käsihöylä ja sikli sekä pienihampainen saha ovat erittäin tehokkaita, mutta nykyisin aliarvostettuja, jopa ylenkatsottuja työkaluja

Rakennusperinteen Ystävä törmää jatkuvasti ikkunoihin. Vaikka tuloksena ei olekaan lasisirpaleita eikä näkyviä haavoja, jotain kuitenkin valitettavan usein särkyy: sydän.

Vain harva yksittäinen sienilaji vaikuttaa ihmisten arkielämässä yhtä moninaisesti kuin lattiasieni (Serpula lacrymans). Tämä ihmisen seuraan lyöttäytynyt laji ilmentää olemassaoloaan niin kiinteistökaupassa, kuntien teknisessä toimessa, peruskorjauksessa kuin lakituvassakin. Sienellä on ilkeänlainen maine. Se ei kuitenkaan ole niin kaikkivoipa lahottaja ja pelottava vastustaja kuin on esitetty.

Puu on perinteinen ja omaleimainen rakennusmateriaali Suomessa. Perinteisen puurakentamisen aikaan rakentajat ja puurakennuksissa asuvat ihmiset tunsivat puun luonteen ja ominaisuudet. He tiesivät, miten puu rakennusmateriaalina käyttäytyy erilaisissa olosuhteissa, kuinka puurakennuksia tulee huoltaa ja kuinka niihin tulevat vauriot korjataan.

Suomalainen on aina osannut rakentaa. Kirvesmies-taito on ollut isiltä pojille siirtyvää perintöä. Rakennusmateriaalit on tunnettu ja niiden ehdoilla on kehitetty rakennustekniikkaa, joka soveltuu Suomen vaativiin olosuhteisiin.

Ammattilaisten laatimissa maalaustyöselityksissä käytetään eri käsittelyvaiheissa nimityksiä pohjustus, pohjamaalaus, hiomaalaus, välimaalaus ja valmiiksimaalaus, vaikka näissä eri työvaiheissa ei näyttäisikään olevan mitään olennaisia erovaisuuksia. Eikö olisi selvempää kertoa vain kuinka moneen kertaan maalaus on suoritettava ja käyttää kaikista väliin tehtävistä maalauksista nimitystä välimaalaus?